tiistai 30. huhtikuuta 2013

Sinisen talon emännän elämää

Minulla oli pieni perhe, oli haaveita ja tulevaisuudensuunnitelmia. Pieni perhe asui isossa omakotitalossa. Sitten tuli maanjäristys ja toinen perheen peruspilareista päätti, että elämä muualla on makoisampaa.

Nyt minulla on poika, iso omakotitalo ja elämä, josta selviydytään päivä kerrallaan. Tervetuloa seuraamaan selviytymistarinaamme, jolle toivon onnellista loppua. Tässä blogissa on kaikkea mahdollista mitä elämä eteeni tuo.

Nyt on Vappu. Kevään juhla. Sinisen talon emäntä tykkää leipoa. Vapun kunniaksi, munkkeja ja kotisimaa.

6 kommenttia:

  1. Onnea ja menestystä uudelle blogille. Nimi ainakin on oikein kannustava. Sinisen talon emännäksi mä joskus haaveilin pääseväni, siis se olis ollu mun bread&breakfast majatalo jossain meren rannalla ja se olis ollu joko kunnon hirsinen tai sitt sininen.
    Hyvää vappua sulle ja pojalle!

    VastaaPoista
  2. Uusi ja uljas niin monella tapaa. :) Hauskaa vappua molemmille!

    VastaaPoista
  3. Onnea uuteen blogiin ja mukavaa vappua:)

    VastaaPoista
  4. Uusi elämä, uusi blogi. Onnea kaikelle uudelle.

    VastaaPoista
  5. Ois mukavaa tavata ja turista, jokohan onnistus se muuan retki jota on suunniteltu, haliterkuin voimahali

    VastaaPoista
  6. Tsemppiä oikein kovasti! Omasta katastrofista on aikaa yli neljä vuotta ja silti ajattelen melkein joka päivä edelleen, että missä olisi voinut tehdä paremmin. Sinulla on paljon ystäviä ja tiivis tukiverkko, mutta kun itsellä aikaisemmin oma "ystävä"piiri koostui pitkälti yhteisistä tuttavista, niin samalla rysäyksellä jäi nekin pois elämästä ja omaan tukiverkkoon tuli melkoisia läpimentäviä reikiä. Elämä kantaa, vaikka ei aina uskoisikaan. Ja se mihin ei kuole, vahvistaa.

    VastaaPoista